Köhköh, piti tälläinen sitten tehdä. Saapa nähdä kuinka pitkään tääkin pysyy aktiivisena, päiväkirjohin kirjoittelu ei ikinä ole ollut mun vahvimpia puoliani. Minkäs sille voi, ne vaan unohtuu. Pisin kausi jona jaksoin päiväkirjaa kirjottaa säännöllisesti (eli ei yli vuoden taukoja) oli kai joku muutama kuukausi. Vanhoja päiväkirjoja on muutenkin kiva - tai pelottava - löytää laatikon syövereistä. Niille jutuille saa nauraa koko loppu päivän ja ajatella että kuinka tyhmä sitä olikaan muutama vuosi sitten. Kuullostaako tutulta ?

 Hyvä enpähän ole ainut. Mutta, mutta, eiköhän tää lähde tästä käyntiin.

 Olen oikeestaan useempaankin otteeseen miettinyt, että miksi nää blogit on niin suosittuja ? Onko ihmisistä niin ihana jakaa loistokas tahi miksei surkeakin elämänsä kaikkien nettinarkkareiden kesken ? Ehkä sitten, itsekkin sain itseni huijattua tähän. Tosin taka-ajatuksena mulla on tässä se että ehkä huomasin tapahtuuko mun elämässä tosiaankin jotain.

Se riittäköön blogeista. Tänään oli koulussa jonkin sortin kulttuuripäivät. Tosi kehittävää, laulettiin koko päivä karaokea luokassa ja maalailtiin kivoja pikku lappalaisia Suomi-maisemaan. Huomenna vielä samanlainen päivä, keskiviikkona irsenääisyyspäivä juhla ja torstai peräti vappaata, aw <3 Jos jollekkin päivälle tällä viikolla sais mahdutettua vielä huoneen joulusiivouksen ja lahjojen oston niin hyvä olis.